Posterous
Pirkka is using Posterous to post everything online. Shouldn't you?
Omakuva_thumb
 

Pirkka’s posterous

Small stories and opinions on digital life

Kvartaalitalous iskee sosiaaliseen mediaan

Then just look at the furor over HabitatUK and their totally fucked up entrance into the world of Social Media via Twitter. Whoever they hired to bring the company into the Social Media world decided that it was cool to blast Twitterland with special deals as a way to get more followers, and customers presumably.

The only problem was that they had very few followers so they decided to utilize the hashtags being use to tags tweets relevant to what is going on in Iran. In the fallout of a Twittersphere that literally blew up over this we have a company who’s created such a black mark around their brand in the social media world that they may not be able to rescue it.

Sosiaalisen median hyödyntäminen on monille yrityksille vaikeaa. Olen itse ajatellut syyksi sen, että tuloksellisuus tässä mediassa tapahtuu yhä perinteisten kvantitatiivisten mittareiden avulla. Eli hyvää on paljon seuraajia ja paljon levittäytymistä.

Kvartaalitulos ohjaa toimimaan typerästi. Oikeassakin elämässä ihmissuhteet rakentuvat hitaasti ja luottamus ansaitaan vähitellen.

Loading mentions Retweet
Posted June 23, 2009 by Pirkka Aunola 
// 3 Comments

Conversations with Dina » Measuring the value of conversations in social media engagement

Much has been written and discussed around engagement, influence, participation and loyalty. These measures seem to be evolving - web analytics and cool companies like Radian 6 are doing some of it. However I haven’t seen much discussion around brand conversations that inspire imagination and energy - a little ironic when they form a large portion of conventional marketing wisdom around brand health! These I believe would make for differentiators and unique propositions for your brand. And they are best expressed anecdotally and through stories and perhaps more difficult to quantify.

YLEn verkkoroolia mietittäessä olemme tulleet siihen tulokseen, ettei meidän tarvitse kilpailla kävijämääristä. Voimme jakaa sisältöjämme ja tarjota niitä hyödynnettäväksi eri palveluissa, mutta jotenkin tätäkin tulee mitata.

Heti kun haluamme lähteä pois perinteisestä kävijämäärä- ja klikkikeskeisestä mittaroinnista, on kenttä paljon haastavammin hahmotettavissa.

Milloin voimme sanoa onnistuneemme verkossa? Miten voisimme mitata sisältöjemme vaikuttavuutta, eikä vain perinteisiä kävijämääriä?

Loading mentions Retweet
Posted June 23, 2009 by Pirkka Aunola 
// 0 Comments

Lähtisikö tämä tästä?

Vuodet vierivät ja blogin pitäminen on alkanut tuntua jostain syystä hitaalta, jäykältä ja vaikealta. Ei etteikö sanottavaa olisi, vaan olen huomannut viettäväni yhä enemmän aikaa blogien sijaan sekä Twitterissä että Facebookissa.

Eli nyt on aika kokeilla, josko Posterous voisi toimia blogia parempana alustana sille, mitä nykyisin verkossa teen.

Loading mentions Retweet
Posted June 22, 2009 by Pirkka Aunola 
// 0 Comments

Brändipoliiseilla riittää kiirettä

Kuvassa nälkiintynen näköinen afrikkalaislapsi pitää kädessään hyvin Paris Hiltonin koiran näköistä eläintä ja toisessa kädessä roikkuu trendilaukku.

Tällä työllä taiteilija Nadia Plesner halusi kertoa, kuinka outoa on se, että media kiinnittää enemmän huomiota Parisin kaltaisiin julkkiksiin kuin todellisiin ongelmiin.

Louis Vuittonin mielestä laukku oli vähän liikaa heidän laukkunsa näköinen. Kyseessä on siis brändin loukkaaminen ja järkevä reaktio tähän on tietenkin haastaa taiteilija oikeuteen.

Perinteisillä brändipoliiseilla alkaa olla aika tukalaa näinä sosiaalisen median aikoina.

Mutta omistaako yritys oikeasti brändinsä? Saako brändiä rikkoa, jos perusteena on fanitus? Saako kuka tahansa käyttää ikoneiksi muodostuneita bränditunnuksia omiin tarkoituksiinsa?

Ja jos yrityksen brändi kärsii siitä, että sen avulla kiinnitetään huomiota vakaviin ongelmiin, niin eikö sellainen brändi saakin rappeutua?

Loading mentions Retweet
Posted May 6, 2008 by Pirkka Aunola 
// 0 Comments

Juuri tässä ja nyt

Kaupan näyteikkuna voidaan peittää ja laittaa siihen lappu "Avaamme uuden liikkeen kesäkuussa", eikä se tunnu minusta yhtään oudolta.

Televisiossa voidaan puffata ensi kuussa alkavia sarjoja, enkä koe itseäni petetyksi.

Mutta jopa "Avaamme palvelumme ensi viikolla" on verkossa naurettava lupaus. En minä halua jotain vasta ensi viikolla. Haluan sen heti.

Netti kestää äärimmäisen huonosti lupauksia tulevasta.

Loading mentions Retweet
Posted April 3, 2008 by Pirkka Aunola 
// 0 Comments

"Ei ainakaan olla niin viihteellisiä kuin noi!"

"Suomen blogeista tulikin viihdesivustoja" sanoi Hesari, ja blogosfääri reagoi juuri kuten lehdessä toivottiinkin. Ottamalla tiukan kannan blogeihin saa ainakin herätettyä keskustelua.

Hyviä kommentteja on jo heitelty puolin ja toisin (mm. Tuija ja Kari Haakana ovat koostaneet mielenkiintoisimpia kommentteja yhteen), ja ajattelin minäkin toimia Hesarin toivomalla tavalla.

Itseäni ihmetyttää taas kerran kansalaisjournalismin rinnastaminen perinteiseen "tiukkaan" uutiseen. Kärjistäen tuntuu siltä, että koska blogit eivät ole perinteisten medioiden mielestä skuupanneet tärkeitä asioita, eivät ne siis ole journalismia ollenkaan vaan viihdettä.

Jos journalismi ajatellaan tiukasti uutisina, eivät minusta edes sanomalehdet itse läpäise tätä journalismiseulaa.

Vai mikä tekee HS:n ruokasivuista journalismia, kun taas ruokablogit eivät tätä ole? Ovatko aikakauslehteen painetut mielenkiintoiset henkilöhaastattelut tietenkin journalismia, mutta ihmisten itse kertomat tarinat omasta elämästään eivät? Ja jos vakiintunut media jakaa käsityöohjeita, onko se journalismia, vaikka käsityöblogit ovatkin vain viihdettä?

Ehkä tätä vastakkainasettelua tarvitaan vain siksi, että perinteinen media haluaa peitellä omaa viihteellistymistään: "Ei ainakaan olla niin viihteellisiä kuin noi!"

Loading mentions Retweet
Posted March 16, 2008 by Pirkka Aunola 
// 0 Comments

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

"Pitäkää Areena vapaana!" evästi Grand One -tuomaristo meitä eilen palkintojenjaon päätteeksi.

Haluaisin tätä samaa itsekin, ja keskustelin asiasta eilisissa juhlissa muutamankin ihmisen kanssa. Muistutin, että jos ja kun asia on heidän mielestään tärkeä, tulisi heidän kertoa tästä myös niille, jotka asiasta päättävät.

Päätös Areenan vapaasta käytöstä ei ole täysin omissa käsissämme. Politiikka ja sähköisen median kilpailukuviot sotkeutuvat tässä(kin) asiassa iloiseksi sekamelskaksi, mikä on eittämättä valtion laitoksen varjopuolia.

Kerromme kyllä täällä oman mielipiteemme, tuomme avoimuuden näkökannan esille aina kun vain voimme ja valmistelemme ehdotuksia, mutta päätöksen tekevät toiset.

Mitä me voisimme tehdä yhdessä pitääksemme Areenan vapaana?

Loading mentions Retweet
Posted March 14, 2008 by Pirkka Aunola 
// 0 Comments

Dallas News kutsuu lukijansa käymään läpi JFK-materiaaleja

Alkuviikosta kotimaisetkin mediat kertoivat, kuinka Kennedyn murhatutkimuksesta oli löytynyt uutta, ennen julkaisematonta materiaalia.

Koska monia ihmisiä kiinnostavaa materiaalia on paljon ja uutiskilpailu on kovaa, päätti Dallas Morning News lyödä verkkopalvelussaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla:

"Given the volume, we haven't been able to review most of the files. That's why were calling on you. Here's your chance to review never-seen-before materials related to the JFK assassination. Take a look, and let us know if you see something interesting."

Läpikäytävää riittää, sivukaupalla kirjeitä, lehtileikkeitä, poliisiraportteja, valokuvia... Olisiko tästä muillekin medioille mallia crowdsourcingista?

(Via: Buzzmachine)

Loading mentions Retweet
Posted February 23, 2008 by Pirkka Aunola 
// 0 Comments

Yhä vähemmän mediatyöläisiä ja enemmän markkinointi-ihmisiä

Neljännes amerikkalaisista media-alan työpaikoista on kadonnut vuoden 2000 jälkeen, kertoo Yhdysvaltain työvoimaviranomaisten raportti. Vuonna 2007 mediatyöläisiä oli vähemmän kuin kertaakaan aikaisemmin viimeisten 15 vuoden aikana.

Syy tähän on Ad Agen artikkelin mukaan hyvin raadollinen: Mainostajat eivät tarvitse medioita yhtä paljon kuin aikaisemmin.

Internetin noustua osaksi ihmisten arkea on perinteisen massamarkkinoinnin valta-asema alkanut horjua. Mainostajien ei  tarvitse tukeutua vain medioihin oman viestinsä välittämiseen, vaan hakukoneiden ja keskustelun aikakaudella hyvät esimerkit löytyvät myös toista kautta. Tulojen pienentyessä on yhä useamman mediatyöläisen kohtalona ollut irtisanominen.

Samalla kun mediasta palkkaa nostavien määrä on vähentynyt, on markkinointia tekevien määrä kasvanut. Vuonna 2007 markkinoinnin parissa työskenteli enemmän amerikkalaisia kuin koskaan.

Kehityksen taustalla on lienee markkinointiviestinnän suuri muutos, joka siirtää painopistettä massamarkkinoinnista vuorovaikutukseen ja keskusteluun. Erilaista konsultaatiota tarjoavien yritysten määrä on kasvanut, kun yrityksissä pohditaan miten ihmisiä voidaan tavoittaa ja osallistaa aiempaa paremmin.

Markkinointikonsulttien kärkikastiin kuuluva Joseph Jaffe ei säästele sanojaan uusimmassa kirjassaan Join the conversation (Amazon.com), jossa hän haastaa yrityksiä ymmärtämään muuttunutta maailmaa.

30 sekunnin tv-mainosten tyrmäämisen jälkeen Jaffe hyökkää entistäkin voimakkaammin massamarkkinoinnin kimppuun. Haavekuvia tarjoavan mielikuvitusmaailman sijaan Jaffe haluaisi yritysten keskittyvän tuotteidensa parantamiseen, asiakaspalvelun kehittämiseen ja aktiviiseen vuorovaikutukseen ihmisten kanssa.

Jaffen mielestä asiakaspalvelu on parasta markkinointia yritykselle. Tuhottomia euromääriä markkinointiin kylvävät yritykset hoitavat aidot asiakaskontaktit usein huonosti.

Markkinointi pyrkii herättämään ihmisten kiinnostuksen, mutta jos ihmiset oikeasti kiinnostuvat ja aktivoituvat esimerkiksi verkossa, ei yrityksillä ole resursseja vastata tähän. Ainakin itse koen tässä asiassa piston sydämessäni, enkä usko olevani ainoa.

Mutta mitä käy medialle, jos Jaffen keskusteluun ja yhteistyöhön perustuva markkinointimalli oikeasti valtaa alaa?

Kuinka moni tulee enää kymmenen vuoden kuluttua saamaan palkkanauhansa mediataloilta, jos (tai kun) markkinointi ohittaa mediat vielä nykyistäkin useammin? Tähän kannattaisi valmistua jo etukäteen, eikä vasta sitten, kun on pakko.

- - -

Sain Jaffen kirjan luettavaksi hänen bloginsa kautta, ja jotta lukemisen ilo ei jää vain minulle, laitan myös itse kirjan kiertämään. Ensimmäinen lukuinnokas bloggaaja ilmoittautukoon kommenttiosioon, sillä ehdolla että olet myös itse valmis laittamaan kirjan eteenpäin.

Loading mentions Retweet
Posted February 19, 2008 by Pirkka Aunola 
// 0 Comments

Massamedia on häiriötila

Kaiken mediamurrosspekulaation ja -pohdinnan keskellä minua viehätti äärettömästi eilisessä koulutuksessa esille noussut ajatus:

Sosiokulttuurisesti ja historiallisesti katsottuna nyt hajoamassa oleva (tai jo hajonnut) yhtenäiskulttuuri on vain häiriötila, jonka media on itse luonut.

Ennen massamediaa maamme muodostui hyvin erilaisista yhteisöistä, joilla oli vain vähän yhteistä. Ei ollut yhtenäistä suomalaisuutta, yhteisiä kansallisia ikoneita tai kollektiivisia kokemuksia.

Yleisöjen pirstoutuessa yhä pienempiin osiin on tämä häiriötila vähitellen päättymässä. Me palaamme takaisin normaalitilaan: pienemmän piirin yhteisöllisyyteen.

Loading mentions Retweet
Posted February 7, 2008 by Pirkka Aunola 
// 0 Comments